***

***

***

***

 

Edda laski esikoisensa kehtoon. Perhe ja ystävät olivat tulleet tervehtimään uutta tulokasta, mutta pienen Ishillyn oli aika mennä nukkumaan. Olihan se rankkaa kiertää sylistä syliin, kun kaikki halusivat leperrellä suloiselle tytölle.

Eddan siskot miehineen sekä hänen ystävänsä olivat kaikki päättäneet kerralla ahtautua pieneen huoneeseen, jossa hädin tuskin oli istumapaikkoja kaikille. Puheensorina oli täyttänyt tilan, mutta pysyi tarpeeksi matalalla, ettei Ishilly herännyt. Olihan heillä kaikilla, paitsi Esralla, lapsia. Jokainen tiesi, kuinka vaativaa vauvan nukuttaminen saattoi pahimmillaan olla.

Uuden perheenjäsenen juhlistamisen lisäksi vieraat saivat tutustua toisiinsa ja rakentaa ihmisuhteitaan.

Iwao oli kokeillut uutta piirakkaohjetta, jota hän tarjoili vieraille. Sukulaiset ja ystävät olivat hyviä koekaniineja sen suhteen, mitä ravintolassa kannattaisi tarjoilla.

***

***

***

Iwao oli täysin myyty pienestä tyttärestään. Blond olisi halunnut viettää joka päivä kotona huolehtien prinsessoistaan, mutta valitettavasti yrittäjän elämä kutsui häntä ravintolalleen. 

Ravintolalla pyyhki huonosti. Ravintolapäälikkö otti lopputilin, vaikka Iwao olikin jo päättänyt myydä paikan. Valitettavasti muutos ei tyydyttänyt kaikkia ja Iwao sai selvitä viimeiset päivät kierrättäen muutamaa jäljelle jäänyttä työntekijäänsä tehtävästä toiseen.

Välillä tilanne meni niin pahaksi, että Iwao joutui käskemään kokkinsa hoitamaan ravintolapäälikön tehtäviä, ennen kuin juoksutti tämän takaisin hellan äärelle. Ainakaan asiakkaat eivät valitelleet, mutta kyllä heidän ilmeistä näki, ettei tilanne ollut mieluisa heillekään.

***

Iwao katseli ravintolaansa. Kuinka monta vuotta hän oli viettänyt huolehtien siitä. Kuinka paljon rahaa hän oli laittanut siihen. Kuinka monta unetonta yötä hän oli kokenut sen takia. Ehkä oli viimein aika siirtyä toisaalle. Ei ollut hyvä jäädä liian pitkäksi aikaa samaan paikkaan ja tyytyä tuttuun ja turvalliseen.

Tavallaan Iwao tunsi helpotusta lähtiessään ravintolan ovista viimeisen kerran. Enää hänen ei ollut pakko palata sinne. Enää ei tarvinnut huolehtia siitä paikasta. Oli aika keskittyä tulevaisuuteen ja uusien riskien ottamiseen. Epäonnistumisiin ja onnistumisiin.

***

Edda ei tiennyt, mistä hän löysi energiaa huolehtia lapsesta ja koirasta, sekä välillä ottaa asiakkaita vastaan. Asunnon siisteys oli jätetty vähemmälle huomiolle ja karvapallot nurkissa alkoivat jo aiheuttaa silmäkulman nykimistä. Onneksi Iwao olisi ainakin jonkin aikaa kotona auttamassa, jotta Edda saisi hieman enemmän levättyä.

Edda nautti äitiydestä, vaikka ajoittain se oli uuvuttavaa ja raskata. Unet jäivät vähäisiksi, mutta kahvia tuntui kuluvan senkin edestä. Silti Edda ei voinut lopettaa hymyilemistä katsellessaan pientä prinsessaansa.

Tietenkin heillä oli ongelmia, vaikka perhe-elämä olikin aika valoisa. Iwao oli löytänyt toisen ravintolan, jota vielä oltiin rakentamassa. Tietysti sitä varten oli tarvittu rahaa. Rahaa varten piti ottaa lainaa. Papereita piti täyttää ja lähetellä eri paikkoihin. Uuvuttavaa. 

Aihe oli saanut pariskunnan riitelemään pari kertaa, sillä yrityksen perustaminen vastasyntyneen vauvan kanssa ei ollut ehkä kaikkein järkevin asia. Mutta Edda oli luopunut asiasta. Tietenkin hän olisi toivonut Iwaon olevan enemmän kotona ja auttaa Ishillyn hoidossa.

Raha, tai oikeammin sen puute, oli ohjannut Iwaota ostamaan uuden paikan. Sen sijainti oli keskustassa, siitä oli tulossa trendikkäämpi paikka, joten kaikkien laskujen mukaan heidän pitäisi saada voittoa. Heidän pitäisi päästä takaisin omilleen.

Edda ei halunnut olla pessimisti ja piti suunsa kiinni Iwaon "laskelmista". Hän olisi mieluummin ostanut jo toiminnassa olleen paikan, jossa olisi oma asiakaskuntansa. Varma paikka, jonka vain huonolla johtamisella saisi nuriin. Mutta Iwao oli kunnianhaluinen ja halusi tehdä itse kaiken alusta asti. Enemmän töitä, enemmän stressiä.

Olisihan se ollut toivottavaa, jos mies kuuntelisi enemmän avovaimoaan, mutta paperit oli jo tehty, eikä mitään voinut perua. Molemmat tiesivät, että heillä tulisi olemaan edessä raskaita vuosia. Tulisi olemaan stressiä, rahaongelmia ja vähäisiä yöunia. 

Eddalla ja Iwaolla tulisi olemaan vaan toisensa yritysongelmissaan, lapsenkasvatuksessa saisi onneksia apua siskoilta ja ystäviltä. Tuoreet vanhemmat tiesivät, että heidän olisi opeteltava keskustelemaan ongelmista kypsästi ja sivistyneesti.

***

***

Iwao sai viimein avattua uuden ravintolansa. Asiakkaita virtasi, mutta blodi mies oli toivonut suurempaa kävijämäärää. Henkilöstö oli uusi, eikä ongelmilta voitu välttyä. Iwao tunsi, että kaikki oli menossa pipariksi jo varhaisessa vaiheessa.

Iwao yritti silti parhaansa, mutta mies oli saamassa hermoromahduksen huomatessaan ravintolan yläkerran tarvitsevan remonttia rakennus virheiden vuoksi. Lisäksi Edda kertoi olevansa jälleen raskaana. Asunto oli käymässä pieneksi, heidän pitäisi muuttaa isompaan. Iwao oli umpikujassa.

***

***

***

Tavalla tai toisella, Iwao ja Edda saivat ihmeellisesti asiat järjestettyä. Iwao joutui myymään vasta avatun ravintolansa, mutta jos hän olisi yrittänyt taistella sen puolesta, he olisivat menettäneet enemmän rahaa. He joutuivat ottamaan lisää lainaa, mutta niillä rahoilla he saivat ostettua omakotitalon, jota he maksavat pois koko loppuelämänsä. Lisäksi he hankkivt Reolle kaksi koiraa, Rekon ja Naon.

Iwao oli kuunnellut tällä kertaa Eddaa ja hankkinut uuden ravintolan. Kauempaa, mutta sellaisen, jossa oli jo oma asiakaskuntansa. Pienillä muutoksilla ravintola lähtii käyntiin ja Iwao alkoi tehdä voittoa pikku hiljaa.

Ishillykin kasvoi kovaa vauhtia ja koirista olikin suuri apu lastenhoidossa. Vaikka Nao näyttikin välillä siltä, että olisi mieluummin jossain muualla kuin pikku tytön halattavana. 

Eddan maha oli myös alkanut kasvaa ja lattialle istuminen alkoi olla pikkuhiljaa haastavaa. Mutta Ishilly oli sen arvoinen, että Edda käytti minuutteja päästäkseen ylös lattialta.

***

***

Eddan ja Iwaon aamut olivat joka päivä samanlaiset. Suihku ja hampaidenpesu, Ishillyn pukeminen, sängyn petaaminen. Vaatteiden laitto ja aamupala. Iwao yleensä huolehti tyttärestään aamuisin, jättäen Eddalle petaamisen sekä aamupalan laiton. Se oli Eddan pientä omaa aikaa omille ajatuksilleen.

Kun Iwao lähti töihin, jäi Edda Ishillyn kanssa kotiin puuhastelemaan. Yleensä He viettivät aikaa lasitetulla terassilla, jossa Ishilly sai leikkiä palikoilla tai piirustella. Edda katselisi tyttärensä touhuja pohtien samalla tulevaisuutta.

Iwao oli ostanut pienen ravintolan, jossa oli mahdollisuus myös pelata biljardia sekä pokeria. Voittoa tuli, välillä oli parempia päiviä, välillä mentiin siinä rajoilla. Mutta Iwao ei luovuttanut. Hän piti uudesta ravintolastaan, vaikka haaveilikin pientä pintaremonttia sinne.  

Iwao teki pieniä muutoksia, enemmänkin muutti henkilöstön työvaatteita, määräsi kokeneimman esimieheksi ja muutti hieman ruokalistaa sekä hintoja. Ei suuria muutoksia, mutta kuitenkin huomattavia. Hän oli päättänyt tehdä pikku hiljaa muutoksia paikkaan, jotta vakioasiakkailla olisi aikaa tottua niihin. Hän ei halunnut menettää kanta-asiakkaita.

Iwao piti uudesta paikasta, vaikka hän olikin haaveillut suuremmasta viiden tähden ravintolasta. Ravintola kuitenkin tuotti voittoa ja pienempää henkilökuntaa oli helpompi ohjata. Varsinkin kun heidän esimiehensä mieluummin pelasi pokeria tai biljardia sen sijaan, että tarjoaisi auttavaa kättä.

***

Iwaon ollessa töissä, nautti Edda tyttärensä kanssa viimeisistä syksyn lämpimistä keleistä ulkona. Aluksi hän oli ollut omakotitaloa vastaan, varsinkin niin isoa. Edda kyllä muisti omasta lapsuudestaan joka syksyisen lehtien haravoimisen ja kukkien hoidon. Mutta nähdessään Ishillyn nauttivan oman pihan keinuhevosesta/liskosta, muutti Eddakin mieltään kodistaan.

Heillä oli tilaa lapsille ja koirille. Sateisina tai kylminä päivinä ei ollut pakko raahautua lenkille, kun koirat saattoi päästää ovesta ulos hoitamaan asiansa. Niin paljon helpompaa. Ei tarvinnut huolehtia naapureista, kun yöllä kuului itkua ja huutoa, ulvontaa ja haukkumista. 

Eikä se lehiten haravoiminenkaan tuntunut enää niin pahalta, varsinkin kun heillä oli vain pari hassua puuta. Kukkapenkit tuottivat tietysti enemmän vaivaa, mutta kesällä ne varmasti tuoksuivat hyvälle.

Kyllä, oma piha ja koti oli kaiken sen vaivan arvoista, että sai katsoa Ishillyn nauravia kasvoja. Leikkiä äänekkäästi ilman pelkoa valituksista.

***

***

Oli päiviä, jolloin Iwao jäi kotiin eikä mennyt ravintolaan. Ne päivät olivat yleensä alkuviikosta. Silloin esimies sai olla vastuussa, mutta Iwao ei tuntunut täysin luottavan mieheen ja soittelikin sinne parin tunnin välein. Edda uhkasi jo irrottaa puhelimen töpselin, jos mies kehtaisi vielä kerran soittaa.

"Anna heille työrauha".

Edda rupesi jakelemaan kotitöitä miehelleen, jotta tämä pysyisi kiirreellisenä eikä huolehtisi ravintolansa kohtalosta. 

"Ei se yhdessä päivässä kaadu. Mene kastelemaan kukat, ennen kuin ne kuolee".

***

***

Pian Ishilly sai pikkusiskon, joka nimettiin Shaluliaksi. Sillä kertaa Edda ei jaksanut järjestää mitään illanistujaisia sukulaisille, jotta nämä voisivat tulla katsomaan vastasyntynyttä vauvaa. Sitä paitsi heidän piti Iwaon kanssa siistiä yksi huoneista Ishillylle, kun hänen pikkusiskonsa sai vaaleanpunaisen kehdon itselleen.

"Sinä olet nyt iso tyttö", Iwao leperteli esikoiselleen laittaessa tätä nukkumaan. Onneksi vielä Ishilly ei ollut osoittanut mustasukkaisuutta, mutta Iwao pelkäsi sen ajan vielä tulevan. 

Myöhäisillat olivat vanhempien omaa aikaa, jolloin he pystyivät keskustelemaan rauhallisesti. Tietysti Eddaa välillä huoletti, kun olohuone oli alimmassa kerroksessa ja lapset nukkuivat ylimmässä. Mitä jos jotain sattuisi, eivätkä he Iwaon kanssa kuulisi itkua? He eivät voineet katsoa edes telkkaria äänien kanssa.

Kaksikko suunnitteli hieman tulevaisuutta. Ishilly kasvoi kovaa vauhtia, pitäisikö hänet lähettää yksityiskouluun vai julkiseen. Mitä harrastus mahdollisuuksia olisi tarjota tytölle? Entä Edda ja Iwaon parisuhde, olivathan he kihloissa. Edda oli oikeastaan jo unohtanut haaveensa häistä, kun lapsia alkoi siunaantua. 

"Mitä sitä suotta suunnittelemaan. Mennään päivä kerrallaan ja katsotaan mitä käy", Iwao ehdotti ja Edda oli hieman yllättynyt. Blondi yleensä halusi suunnitella kaiken huolella, mutta ehkä se päti vain yritystensä suhteen. Ehkä oli parempi antaa elämän vain viedä omalla painollaan eteenpäin.

***

***

***

***

Ja jälleen on osan aika. Pieniä ongelmia oli matkassa, mutta onneksi ne on nyt selvitetty :) Seuraavaa osaa on jo osittain kuvattu. En sitten tiedä, milloin se olii sitten valmis...

Kommenttia saa antaa :)