***
***
***
***
Rin oli käytännössä muuttanut Yaqutin luokse asumaan. Välillä nainen kävi kotonaan katsomassa postin, kastelemassa kukat ja ehkä pakkaamassa uusia vaateita. Muuten hänellä oli kaikki tarpeellinen poikaystävänsä luona. Kaksikko olikin jo jutellut yhteen muuttamisesta, mutta Rin ei pitänyt punapään asuinalueesta.
Ja koska kaksikon palkkaerot olivat suuret, sopivaa asuntoa oli vaikea löytää ilman, että maksun tasapuolisuudesta tulisi riitaa. Riniä ei haitannut maksaa enemmän, mutta Yaqutin ego olikin se suurin este.
Mutta olivat he onnellisia nykyiselläänkin, vaikka Yaqutin asunnon sisustus oli liian synkkä Rinin makuun. Mutta molemmat jaksoivat kärsivällisesti etsiä sitä oikeaa kotia heille. Mikään kiire ei ollut, joten minkäänlaista stressiäkään ei ehtinyt syntyä.
Rin oli onnellinen, kun kaikki asiat tuntuivat olevan hyvin. Yaqutkin oli rennompi, kun Paimonistakaan ei tarvinnut kantaa niin suurta huolta.
Sisko oli lopulta suostunut Rinin avustuksella menemään hoitoon, kun sopiva paikka oli löytynyt. Takapakkeja kyllä tuli vähän väliä, kunnes Paimon sattui löytämään itselleen kunnollisen miesystävän. Suhde eteni nopeasti ja Paimon pian asuikin miesystävänsä kanssa.
Vaikka Rin oli kieltäytynyt olemasta sisarusten henkilökohtainen terapeutti, oli nainen tehnyt silti parhaansa auttaakseen Paimonin takaisin jaloilleen. Ja nyt uusi miesystävä jatkoi Rinin toimia ja Paimonin hymy oli aito pitkiin aikoihin.
Yaqut tunsi hartioidensa olevan kevyemmät kuin koskaan ennen. Hän ei ollut tajunnutkaan, kuinka paljon Paimon oli aiheuttanut huolta, mutta nyt oli taas helpompi hengittää ja nauttia omasta elämästä.
***
***
Yaqut ja Rin elivät aika vakaata elämää. He heräsivät aikaisin yhdessä, valmistautuivat päivän töihin tai jos heillä oli vapaata, he nukkuivat muutaman tunnin pidempään. Yaqutkin kun oli viimein saanut työvuoronsa inhimillisemmiksi ja sai nukkua viimein yöt kotona Rinin vieressä.
Punapää ei kovinkaan usein vieraillut vanhempiensa haudoilla, mutta Rinin mielestä se voisi kuitenkin tehdä hyvää. Miehellä oli kuitenkin vielä jotain ongelmia, joita piti käsitellä.
Ja ainakin Yaqut sai välillä jotain tekemistä, kun kuolleita kukkia piti siivota ja uusia ostaa tilalle.
"Kynttilöitä pitää tuoda ensikerralla...", Yaqut mutisi.
Yaqut oli alkanut myös käydä uudestaan psykologilla. Vaikka Rin olikin valmis kuuntelemaan punapäätä, oli nainen silti tehnyt selväksi, ettei hän rupea vapaa-ajallaan olemaan kenenkään terapeutti. Muuten hänestäkin tulee kohta jonkun asiakas, jos koko ajan pitää tehdä töitä.
Yaqut ei ollut kovinkaan onnellinen joutuessaan taas käymään kallonkutistajalla, mutta Rinillä oli pointtinsa antaessaan miehelle tämän psykologin tiedot. Yaqut tarvitsi jonkun perheen ulkopuolisen kuuntelemaan ja antamaan ulkopuolisen näkemyksiä asioihin. Kyllä Rinkin siihen pystyisi, mutta jos tämän vastaus ei miellyttäisikään Yaqutia, niin kuinka se silloin vaikuttaisi heidän suhteeseensa.
Onneksi Yaqutin psykologi oli mukavan oloinen mies ja punapää alkoi muutaman kerran jälkeen jo hieman rentoutua istunnoillaan.Hänellä oli vaikeuksia kertoa ongelmistaan ääneen, varsinkin jollekin ulkopuoliselle, mutta psykologi osasi valita selvästi oikeat sanat saadessaan punapään puhumaan.
Rin oli päättänyt ruveta opiskelemaan itselleen toisen ammatin töidensä ohella. Hänellä ei ollut mikään kiire, terapeuttina oleminen vielä kiinnosti häntä, mutta Rin tiesi, että jossain vaiheessa hän ei enää jaksaisi tätä työtä.Onneksi hän pystyi itse päättämään, milloin pitää terapiaistuntoja, ja milloin hän voisi pyhittää ajan opiskelulle. Tietenkin se vaati pientä organisointitaitoa, mutta onneksi Rin hallitsi sen.
Yaqut oli myös edistynyt vihanhallinnassaan, eikä hän enää hakannut nyrkkejään seinään naapureiden metelöidessä. Nykyään hän malttoi mennä mainitsemaan asiasta kasvotusten ja olla huutamatta.
***
***
Arki meni rauhallisesti eteenpäin. Rin jaksoi vielä tasapainotella töiden ja opiskeluiden kanssa, ja Yaqut oli saanut ylennyksen töissään. Mies oli tyytyväinen asioiden laitaan, mikään ei voisi olla paremmin.
"Olen miettinyt", Rin aloitti ja Yaqut nousi istumaan voidakseen keskittyä paremmin.
"Emme ole tehneet mitään yhdessä vähään aikaan".
"Niin, olemme olleet aika kiireisiä", Yaqut totesi, vaikka kaipasikin niitä aikoja, jolloin he kävivät Rinin kanssa ulkona.
"Siksipä minä varasin meille viikonloppureissun", Rin julisti hymyillen ja alkoi kertoa heidän matkakohteestaan.
"Siellä on kylpylä ja uima-allas, sekä nähtävyyksiä. Me tosin olemme vain viikonlopun, mutta on sekin hyvä aika rentoutua".
"Tuo kuullostaa oikeastaan aika hyvälle", Yaqut tuumasi ja kyseli vielä vähän lisää heidän kohteestaan. Kuten millainen sää siellä ja miten heidän kannattaisi pakata vaatteita. Ja millainen hotelli vai meinasiko Rin, että Yaqut lähtisi telttailemaan.
"Ihan hotelli, missä on kaikki mukavuudet. Tulet rakastamaan sitä paikkaa", Rin naurahti. Enää heidän täytyisi vian löytää matkalaukut ja pakata. He lähtisivät perjantaina Yaqutin töiden jälkeen, sillä Rinillä olisi aamusta pari istuntoa, jonka jälkeen hän ehtisi vielä vähän opiskella ennen matkaa.
***
Onneksi heidän matkakohde ei ollut kaukana ja Yaqut oli päässyt vielä aikaisemmin töistäkin, joten kaksikon matka pystyi alkamaan aikaisemmin.
Rin kävi kirjautumassa sisään ja samalla Yaqut hämmästeli ympäristöä. Hänellä itsellään ei ehkä olisi ollut varaa moiseen hotelliin, mutta Rinin palkoilla se oli mahdollista. Tietenkin se oli kolaus miehen itsetunnolle, mutta Rin kertoi matkan olevan myös punapään synttärilahja, joten tietenkään Yaqutin ei tarvitsisi maksaa.
Kaksikko kävi heittämässä laukut huoneeseensa ja lähtivät saman tien tutkimaan paikkoja. Rinillä oli joitakin kohteen esitteitä, mutta Yaqut ei halunnut suunnitella heidän tekemisiään. He vain kulkisivat sinne, minne jalat veisivät.
He kävelivät päämäärättömästi parisen tuntia, kunnes he viimein löysivät paikan, mikä kiinnosti heitä molempia. Tai Yaqutia oikeastaan, Rin oli paljon avoimempi uusille kokemuksille.
"Tule nyt, sinähän halusit kokeilla".
"En ota vastuuta, kun tiput ja alat valittaa kylmyyttä", Yaqut naurahti, kun siirtyi toisen seuraksi tukille.
"Kunhan toivot. Minä en putoa", Rin uhosi, mutta toisin lopulta kävi.
Illan he nauttivat hotelilla olevasta kuumasta lähteestä ja yllättäen he saivat nauttia siitä kahdestaan. Hotellin muut asukkaat olivat tekemässä jotain muuta, mikä kummastutti erityisesti Riniä. Luulisi asukkaiden nauttivan kylvyistä, kerta olivat tämän hotellin varanneetkin.
***
Seuraavan päivän nuoripari vietti lähes kokonaan uimalla. Molemmat olivat sen verran väsyneitä, etteivät he jaksaneet lähteä seikkailemaan kylälle, mutta myöskään koko päivä sängyssä ei ollut sopivaa. Niinpä he virkistäytyivät ja pelleilivät uima-altaalla, ja olivat toisten vieraiden paheksuttavina.
Ja silloin kun he eivät olleet uimassa, Rin ja Yaqut nauttivat toistensa seurasta heidän huoneessa. Tai he nauttivat toisistaan.
"Kiitos Rin, paras syntymäpäivä lahja ikinä. Rentouttava loma oli todellakin tarpeen".
"Mukavaa, että nautit. Tänne voisi tulla toistekin".
Lähtöpäivän aamuna Yaqut oli yllättävän pirteä. Hän oli nauttinut matkasta ja ajasta Rinin kanssa ilman arkipäivän murheita. Huomenna olisi paluu töihin ja arkeen, mutta Yaqutilla tuntui olevan enemmän energiaa kuin aikoihin. Hän oli todellakino nnekas saadessaan Rinin vierelleen.
***
***
Ei mennyt montaa viikkoa heidän viikonloppureissustaan, kun Rin alkoi voida huonosti aamuisin. Ruoka ei pysynyt sisällä ja jotkut hajut saivat hänet voimaan huonosti. Mutta tutkiessaan itseään peilistä Rin ei nähnyt itsessään mitään sairauteen viittavia oireita. Joten kaikkiin noihin oireisiin olisi oltava vain yksi syy.
Rin ei ollut niin yllättynyt, kuin olisi voinut ehkä luulla. He olivat puhuneet asiasta Yaqutin kanssa ja päättäneet antaa sille mahdollisuuden.
"Yaqut, olen raskaana!"
Ja Rinin ei tarivunnut olla ainoa onnellinen henkilö raskausuutisesta. Yaqut oli aivan yhtä iloinen isäksi tulemisesta, vaikka samalla häntä hieman pelottikin. Hän tiesi, ettei ollut kaikkein tasapainoisin henkilö, joten pystyisikö hän tuomaan turvaa lapselleen.
Mutta jälleen kerran, onneksi hänellä oli Rin.
"Älä murehdi, sinusta tulee loistava isä! Kukaan ei ole täydellinen ja kaikki tekevät virheitä. Meidän on vain opittava niistä virheistä".
***
***
***
***
Loppu lähenee tämänkin tarinan kanssa.
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.