***
***
***
***
Ishilly oli virallisesti muuttanut kartanoon. Vanhemmilleen hän oli kertonut syyksi työnsä vaativan sitä, mutta tosiasiassa hän vain halusi olla lähellä Meydania. Sitä paitsi kartanossa oli mukava asua, itse ei tarvinnut tehdä yhtään mitään.
Meydan oli myös alkanut vanhentua ja työstä johtuva stressi oli saanut tämän pään harmaantuvan nopeasti. Jopa nopeammin kuin Ishillyn omien vanhempien hiukset harmaantuivat. Ei se silti vähentynyt miehen karismaa, päinvastoin Ishilly tunsi heidän suhteessa olevan kunnon paloa.
Illat kaksikko istui yleensä takkahuoneessa, jonne yksi sisäköistä laittaisi tulet. Jopa kesäisin, jos Meydan niin vaatisi. Ishilly itse ei ollut vielä tottunut vaatimaan sisäkköjä tekemään asioita puolestaan, mutta yleensä hänelle laitettiinkin kaikki valmiiksi. Mutta Ishilly silti hymyili vähintään kiitokseksi sisäköilleen, kun Meydan ei puolestaan huomioinut heitä muuten kuin vaatiessaan jotain tai toruakseen.
***
Työt hoituivat mallikkaasti. Ishilly ei työasioissa aina uskaltanut ylittää tiettyä linjaa, jos hänen mielestään joku asia kannattaisi hoitaa toisin. Vaikka naisella olikin enemmän päätösvaltaa kuin muilla sihteereillä yleensä, oli rajat hänelläkin.
Mutta ei se silti sitä estänyt, etteikö Ishilly olisi flirttailut Meydanille ja kuiskinut sopimattomia, jos he olivat kaksin. Silloin kuin muita oli paikalla, Ishilly pysytteli sivummalla eikä herättänyt huomiota. Ei hän vielä halunnut lehtien juoruavan lisää hänestä.
Pienet flirtit ja silmäniskut kuuluivat työhuoneeseen, mutta makuuhuoneessa…
Oli aivan toisenlainen tanssi meneillä. Siellä Ishilly sai enemmän valtaa tehdä ja sanoa mitä halusi, vaikka välillä nekin tuntuivat rajoitetuilta. Meydan selvästi halusi hallita asioita. Joka suhteessa.
Ei sillä, että Ishilly juuri valittaisi. Hän sai mitä halusi ja vielä enemmän. Hän eli unelmaansa, hänellä oli Meydanin jakamaton huomio makuuhuoneessa.
Heillä oli kiihkeä suhde. Ikäisekseen Meydan oli yllättävän viriili, eikä pettänyt kertaakaan Ishillyn odotuksia. Päivisin he olivat Herra Hashiyama tai sir ja Sihteeri Ochiai, mutta öisin he olivat rakastavaiset. Meydan ja Ishilly.
***
***
Ishilly yllättyi suuresti, kun Meydan eräänä aamuna heidän herätessään polvistui naisen eteen ja esitteli kalliin näköistä kihlasormusta. Kukaan ei varmastikaan ollut odottanut miehen kosivan sihteeriään, joka oli puolet nuorempi kuin hän.
Ishilly hyväksyi kosinnan, vaikkei voinut sanoa rakastavansa miestä. Intohimoa ja kunnioitusta kyllä löytyi, mutta rakkaus… Mutta kosinnasta kieltäytyminen olisi typerää. Hän voisi joutua muuttamaan takaisin kotiin ja lopettamaan työt, sekä kaikesta rikkaudesta ja vallasta luopuminen ei houkuttanut Ishillyä.
Tietysti kun niinkin tunnettu henkilö kuin Meydan Hashiyama menisi kihloihin, olisi siitä kuulutettava joka paikassa ja pidettävä juhlat. Ishilly päätti mennä virran mukana, Meydan suunnittelisi kaiken ja hoitaisi vieraiden kutsumisen.
”Entä vanhempasi? Eiköhän heidätkin pitäisi kutsua…?” Meydan kysyi, vaikka Ishilly saattoi huomata vastahakoisuutta tämän silmissä.
”Pitäisi, muuten siitä syntyy vuosisadan soppa. Älä huoli, kyllä he käyttäytyvät”, Ishilly lupasi ja lähti saman tien ilmoittamaan asiasta vanhemmilleen.
***
Oli ilta, kun kihlauutiset saanut Iwao ilmoitti asiasta muulle perheelleen.
Edda oli yhdellä sanalla kuvattuna järkyttynyt. Hän ei voinut hyväksyä suhdetta millään, hän tunsi epäonnistuneensa jossain ja Iwao sai pistää kaiken taitonsa peliin piristääkseen vaimoaan. Sohvalla istuvat Shalulia ja Ithnan odottivat lupaa poistua omiin huoneisiinsa.
”Et näytä yllättyneeltä?” Shalulia tokaisi hiljaa veljelleen.
”Et sinäkään”, kuopus tokaisi ja sisko hymähti vastaukseksi. Hän oli aina tuntenut olevansa läheisempi Ithnanin kanssa kuin Ishillyn. He eivät aina edes tarvinneet sanoja tietääkseen, mitä toinen ajatteli.
”Ishilly oli läpinäkyvä, kun luuli piilottavansa sen hyvin. Ja että kaikki muut ovat sokeita”, Ithnan tokaisi.
”Sinä nyt oletkin aina ollut tarkkailija varjoissa”, Shalulia kiusasi.
Teinit keskittyivät taas hetkeksi äitinsä ylireagointiin, joka oli nyt masentuneisuudesta kääntynyt raivoamiseen.
”Miten niin ’rauhoitu’? Minähän olen rauhallinen?!”
”Me emme voi enää tälle asialle mitään. Ishilly on päätöksen tehnyt ja hän on aikuinen, joten meidän on vain tuettava häntä”, Iwao yritti järkeillä vaimolleen, vaikkei itsekään pomppinut riemusta tyttärensä päätöksestä johtuen.
”Tukea? TUKEA?! Herran tähden Iwao, se mieshän olisi voinut olla meidän luokkakaveri!”
”Uskon, että Ishilly kyllästyy kohta ja eroaa”, Iwao yritti lohduttaa, mutta sai vain skeptisen ilmeen vastaukseksi.
”Se mies voisi olla impotentti, mutta Ishilly tuskin luopuu heti kaikesta rikkauksista”, Edda mutisi, vaikka tunsikin hieman huonoa omatuntoa epäillessään tyttärensä motiiveja naida rikkaan vanhuksen.
”Luulen, että voidaan poistua”, Shalulia kuiskasi veljelleen, kun vanhemmat jatkoivat väittelyään.
Shalulia hiipparoi ensin pois huoneesta. Kumpikaan vanhemmista ei huomannut mitään. Hän ei ymmärtänyt, miksi tästäkin asiasta piti tehdä niin iso show. Ensin Iwao halusi ilmoittaa ”virallisesti” koko perheelle asiasta ja ei voinut hoitaa sitä illallisen yhteydessä ruokapöydässä. Ehkä isä pelkäsi äidin alkavan huitoa vaarallisesti ruokailuvälineillään.
Ithnan seurasi pian perässä. Häntä ei kiinnostanut koko asia, mutta oli lievästi kauhuissaan kartanoon menemisestä. Niin monia asia voisi mennä pieleen ja niin moni henkilö voisi loukkaantua. Fyysisesti ja henkisesti, kyllä Eddan raivonpurkaukset tiedettiin, vaikka äiti väittikin rauhoittuneen sitten nuoruusvuosien.
***
***
Oli kihlajaisjuhlien aika, eikä Edda voinut lopettaa itkemistä.
”Minä niin toivoin jotain tasaisempaa lapsille, mutta mikä tässä on tasaista…”
”Rakas, tuossa ei ole enää mitään järkeä…”, Iwao kuiskasi vaimolleen samalla kun Shalulia ja Ithnan päättivät pistää leikiksi odotellessaan.
Lopulta Ishilly saapui eteishalliin ja Iwao puolestaan olisi voinut pyörtyä nähdessään, mihin hänen pikku enkelinsä oli pukeutunut.
”Te tulitte? No, muistakaa käyttäytyä. Täällä on paljon arvovieraita”, Ishilly sanoi topakasti. Edda mutisi jotain siihen suuntaan, että kyllä hän on arvovieraita nähnyt ennenkin ja selvästi Ishillyn miesmaku on sukuvika. Kyllä vanharouva vielä muisti siskonsa miesseikkailut.
Edda kuitenkin joutui etsimään kylpyhuoneen korjatakseen meikkinsä ja Iwao lähti seuraksi. Ithnan ja Shalulia päättivät tutkia kartanoa ja löysivät pokeripöydän. Heidän seuraan liittyi pian pari muutakin liikemiestä. Meydan puolestaan onnistui välttämään appivanhempien tapaamisen pitämällä keskustelua yllä Kreivin kanssa.
”Aya, huolehdi myös yläkerrassa olevista vieraista. Tai jos pystyt, niin ohjaa heidät alas”.
Ishilly puolestaan yritti viihdyttää muuta vierasväkeä keskustelemalla. Naisen yllätykseksi alas juomaa hakenut Ithnan liittyi liiketalouden keskusteluun ja onnistui jopa jättää miehen ja siskonsa sanattomaksi poistuessaan pian paikalta.
Vaikka Ishilly olikin pelännyt pahinta, juhlat onnistuivat hyvin, vaikkei hän juuri vanhempiaan nähnyt.
***
***
Kihlajaisten jälkeen oli paluu arkeen. Aya joutui koville jouduttuaan ottamaan vastuun puutarhasta, sillä vakituinen puutarhuri ei tullut paikalle. Ishilly kertoi kaupungin puutarhurien olevan sellaisia ja kannusti sisäkköä töihin.
Mari puolestaan lupasi tulla auttamaan toveriaan heti kun oli vienyt lehden isännälle ja muut askareet sisällä olisi hoidettu.
Meydan luki ensimmäisenä uutisen omista kihlajaisistaan. Tietysti ihmiset epäilivät Ishillyn motiiveja, mutta Meydan ei ollut kiinnostunut, mitä muut ajattelivat. Hän siirtyikin pian talousuutisiin ja keskittyi niihin.
Mies ei huomannut tai kuullut, kuinka kaksi hänen palvelustyttöä onnistui sytyttämään pihapensaan lehtiä polttaessaan. Eikä hän huomannut, kuinka Aya oli juossut hakemaan vaahtosammuttimen sammuttaakseen palon. Ehkä palokunnalle soitto olisi ollut fiksumpaa, mutta Meydan ei halunnut turhaa huomiota siitä, kuinka hänen palvelusväki yritti sytyttää paikat palamaan.
Mies sai luettua lehden juuri sopivasti, kun Ishilly päätti liittyä seuraan. Nainen huomasi ensimmäisenä etusivuilla koristavan otsikon heidän kihloista ja uteliaana hän päätti lukea sen.
”Sinuna alkaisin kasvattaa paksun nahan”, Meydan sanoi ja Ishilly kertoi hymyillen jo omaavan sellaisen.
”Hmm… Onnenonkija? Hah… Oh, he ovat löytäneet isän ravintolan”, Ishilly tokaisi lukiessaan.
”Hän saisi kiittää sinua. Ravintola saa varmasti paljon uusia asiakkaita”, Meydan tokaisi, eikä Ishilly viitsinyt huomauttaa ravintolan vetäneen jo ennestään hyvin väkeä.
***
Palvelusväki, johon kuului Ayan ja Marin lisäksi kokki Shitsume, nauttivat heille suotua pientä taukoa keittiössä lehteä lukien.
”Luuletteko että Ishilly-neiti saa saman kohtalon rouva?” Mari kysyi katsoessaan kihlajaisuutisia.
”Aya, sinua kutsutaan”, Shitsume huomautti vastaamisen sijaan.
”Se on varmasti siitä pensaasta”, Aya parkaisi ja juoksi ulos. Shitsume käänsi huomionsa Mariin ja tokaisi:
”Mari, ei noin saa ajatella isännästä. Rouvan kohtalo oli valitettavaa”.
”Puhu sille joka uskoo. Me molemmat tiedämme, mitä herra teki rouvan selän takana”.
***
Tietämätön siitä, mitä keittiössä puhuttiin, Ishilly vastaili puhelimessa toimittajien kyselyihin. Puhelin oli soinut koko päivän taukoamatta ja Ishillyä alkoi jo ärsyttää samoihin kysymyksiin vastaaminen. Mutta hän tiesi, että tähän pitäisi tottua.
***
***
Meydan päätti järjestää illallisen parille liikekumppanilleen pian kihlajaisten jälkeen. Hän ei ollut saanut juhlissa puhuttua kunnolla niistä asioista, joten nyt olisi hyvä aika liikeasioille.
Tulevana vaimona ja sihteerinä Ishilly oli velvoitettu osallistumaan illalliselle, vaikkei hän aina ymmärtänytkään mistä oli kyse. Ehkä hänen pitäisi, mutta naisen huomion oli vienyt viime aikoina joku muu.
Illallinen ei onneksi kestänyt kauaa ja pariskunta saattoi vieraansa ovelle. Ishilly hymyili kauniisti, toivottaen vieraat toistekin tervetulleeksi käymään, kätteli ja onnitteli itseään mielessään hyvin suoritetusta illasta, kun etuovi paukahti auki.
Sisään astui Ishillyn ikäinen nuori mies, joka selvästi ei vaikuttanut tyytyväiseltä.
”Isä, mitä helvettiä täällä tapahtuu?”
Mitä vielä?!
***
***
***
***
Ja näin jälleen uutta osaa kehiin. Meydanilla on luurankoja kaapissa... :o
Kommentteja?
Kommentit
Tämän blogin kommentit tarkistetaan ennen julkaisua.